• A Decrease font size. A Reset font size. A Increase font size.

    • Työtapaturmat

    Työtapaturma

    Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Jos epäilet työtapaturmaa tai ammattitautia, varmista työnantajaltasi oma tapaturmavakuutusyhtiönne. Tapaturmavakuutusyhtiöllä voi olla oma ohje hoitoon hakeutumiseen. Myös työnantajasi voi edellyttää hoitoon hakeutumista työtapaturmaepäilyissä tietyin ohjein.

    Mikä on työtapaturma?

    Työtapaturma on ulkoisen tekijän (liukas tie, johto lattialla, käteen osunut terävä esine tms.) aiheuttama äkillinen (lyhytkestoinen, kuten kaatuminen, putoaminen) tai odottamaton (ei työntekijän ennakoitavissa, ei itse aiheutettu) tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.

    Työtapaturma tapahtuu työssä tai työpaikalla tai työmatkalla työhön tullessa tai työstä lähtiessä. Jos kyse ei ole yhtäkkisestä tapahtumasta kuten liukastuminen ja kaatuminen, kyse voi olla enintään vuorokauden kestäneestä altistumisesta. Tällöin tyypillisiä työtapaturmia ovat hiertymä, hankautuma, syöpyminen hapon/emäksen vaikutuksesta, kaasun/huurun/höyryn hengittämisestä aiheutunut sairaus, palovamma tai paleltuma, säteilyn aiheuttama vamma tai sairaus, huomattavan fysikaalisen paineen vaihtelun aiheuttama vamma tai sairaus.

    Ammattitauti

    Ammattitauti on työ- ja tapaturmalainsäädännössä tarkoin määritelty, ja vain tietyt sairaudet voivat olla ammattitauteja. Ammattitauti edellyttää, että sen on todennäköisesti aiheuttanut jokin tunnettu ja tiedetty tekijä, jonka syy-yhteys sairauteen on osoitettavissa.

    Ammattitauti edellyttää myös, että kyseinen tekijä on ollut sairauden pääasiallinen aiheuttaja. Tyypillisiä ammattitauteja ovat esimerkiksi lehmän epiteelin aiheuttama allerginen ihottuma ja astma tai jatkuvasta käsien kastelusta märkätyössä johtuva ärsytyskosketusihottuma.

    Työliikekipeytyminen

    Työliikekipeytyminen on tapahtuma, jossa työntekijän lihas tai jänne kipeytyy äkillisesti suorittaessa yksittäistä työliikettä, esimerkiksi nostaessa. Tällöin ulkoista tekijää ei ole osoitettavissa. Työliikekipeytyminen ei tule kyseeseen, jos samankaltaista oireilua on ollut aiemmin osoitettavissa.