Sopimuksen solmimisen jälkeen

Kun työterveyshuoltosopimus on tehty, työterveyshoitaja sopii työpaikkaselvityskäynnin yritykseen. Työpaikkaselvityksen pohjalta laaditaan yrityksen työterveyssuunnitelma (toimintasuunnitelma).

Työpaikkaselvitykseen valmistautuminen

Työpaikkaselvitys sujuu parhaiten, kun työnantajakin on siihen valmistautunut etukäteen. Työturvallisuuslain mukaisesti työnantajalle kuuluu työhön liittyvien riskien arviointi (esimerkiksi STM riskien arviointilomakkeilla), ja nämä riskien arvioinnit kannattaa lähettää etukäteen työterveyshuoltoon. Työnantajan kuuluu pitää myös kemikaaliluetteloa työssä käytettävistä kemikaaleista. Sekin kannattaa toimittaa etukäteen. Työterveyshuollolle kuuluu työhön liittyvien riskien terveydellisen merkityksen arviointi työpaikkaselvityskäynnillä ja käynnin raportissa.

Työpaikkaselvitysraportin on oltava työntekijöiden nähtävillä. Jos raportista jää kysyttävää, kannattaa olla yhteydessä omaan työterveyshoitajaan.

Toimintasuunnitelmaneuvotteluun valmistautuminen

Toimintasuunnitelma tehdään tavallisesti työpaikkaselvityksen jälkeen, kun tiedetään työhön liittyvät riskit ja niiden terveydellinen merkitys. Toimintasuunnitelmassa sovitaan sopimusta tarkemmin, mitä käytännön toimia työterveyshuolto tekee suunnitelmakaudella. Siihen kirjataan työterveysyhteistyön tavoitteet ja aikataulutetaan esimerkiksi terveystarkastukset, tulevat mahdolliset suunnatut työpaikkaselvitykset ja kaikki muutkin yhteistyön muodot, kuten vaikka fysioterapeuttien ja psykologien mahdolliset palvelut. Kelan korvauskriteerit edellyttävät, että toimintasuunnitelma on ajan tasalla. Toimintasuunnitelmassa on oltava nähtävillä myös työntekijöiden määrä.

Terveystarkastukset ja työkyvyn arviointi

Lakisääteistä työterveyshuoltoa on terveystarkastustarpeen arviointi ja terveystarkastukset työntekijöille, joiden työssä on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä, sekä silloin, kun työntekijöiden työ- ja toimintakykyä on tarpeen selvitellä. Näihin terveystarkastuksiin kuuluu neuvonnan ja ohjauksen lisäksi kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä jäljellä olevan työkyvyn arviointi, esimerkiksi Kelan 90 sv-päivän täyttyessä, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä hakiessa.

Työnantaja voi aina myös pyytää työntekijänsä työkyvyn arviointia, jos työkykyisyydestä on herännyt huolta. Meillä on käytössä tätä varten lomake: työkyvyn arviointipyyntö, jonka työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä täyttää ja lähettää työterveyshuoltoon. Työkyvyn arvioinnista tehdään kirjallinen lausunto, mutta tarvittaessa voi olla hyvä järjestää työterveysneuvottelu.

Työterveysneuvottelu ja siihen valmistautuminen

Työterveysneuvottelussa pohditaan työntekijän työkyvyn ja työtehtävien yhteensovittamista ja tarvittavia tukitoimia. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työ- ja toimintakykyä, ei sairauksia. Tavoitteena on löytää yhdessä ratkaisuja ongelmiin.

Työnantajan kannattaa miettiä ennen neuvottelua, onko tarjolla muita tehtäviä kuin mitä työntekijä on tähän asti tehnyt, tai onko työntekijän työnkuvaa mahdollista muokata. Työkyvyn ja työn yhteensovittamisen keinoja voivat olla työtehtävien muutokset tai osa-aikaistaminen, joskus lisäkoulutus tai jopa eläkkeen hakeminen. Työterveysneuvottelu on osallistujille luottamuksellinen, kuten myös siitä laadittava muistio.

30 päivän ilmoitus

Työnantajan on tehtävä ilmoitus työterveyshuoltoon, kun työntekijä on ollut vuoden sisällä 30 päivää työkyvytön. Ilmoitus on lakisääteinen ja lähetetään omalle työterveyshoitajalle, joka kirjaa sen potilastietojärjestelmään.

Ilmoituksessa esimiehen on otettava kantaa, tarvitaanko työterveyshuollolta toimenpiteitä tässä vaiheessa vai ei. Ilmoitus löytyy tästä

90 päivän lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista

90 työkyvyttömyyspäivän lähestyessä henkilö saa Kelalta kirjeen, jossa kehotetaan hakeutumaan työterveyslääkärin vastaanotolle työssä jatkamisen lausuntoa varten, muuten Kela lopettaa sairauspäivärahan maksamisen. Työterveyslääkäri ottaa lausunnossa kantaa sen hetkiseen työkykyyn ja työssä jatkamisen mahdollisuuksiin. Tämän selvittämiseksi työterveysneuvottelun pitäminen voi olla tarpeen.

Työfysioterapeuttien tehtävät ovat pääosin ennaltaehkäiseviä

Työfysioterapeuttien tehtäviin kuuluvat työn fyysisen kuormittavuuden arviointi ja ergonomiaohjaukset. Fyysisesti kuormittavissa töissä ongelmana voi olla riittämätön fyysinen kunto, jolloin työvuoron jälkeen ei ehdi palautua seuraavaan vuoroon mennessä. Ylikuormittuminen johtaa tällöin uupumiseen ja erilaisiin kiputiloihin. Työfysioterapeuteillamme on valmiudet kuntotestauksiin, joita voi olla tarpeen tehdä työkyvyn selvittämiseksi työhön tullessa tai työn kestäessä.

Työterveyspsykologien tehtävät ovat pääosin ennaltaehkäiseviä

Työterveyspsykologit voivat arvioida työn henkistä kuormittavuutta ja henkilön työkykyä tästä näkökulmasta. Psykologit voivat tarvittaessa osallistua työyhteisöjen ristiriitatilanteiden ratkomiseen tai olla yksilöiden tukena työelämän muutostilanteissa tai elämänkaaren eri vaiheissa. Yksityiselämän kriiseihin voi apua ja tukea saada paikkakuntakohtaisesti myös muualta kuin työterveyshuollosta.

Erikoislääkärikonsultaatiot

Lakisääteiseen sopimukseen voi halutessaan liittää erikoislääkärikonsultaatiot, kun selvitetään työntekijän työkykyä ja kuntoutustarvetta. Useimmiten tarvitaan tuki- ja liikuntaelimistön tutkimiseen ja kuntoutukseen suuntautunutta fysiatrian erikoislääkäriä tai mielenterveyden ammattilaista, psykiatria. Kun tarvitaan pitkäkestoisempaa hoitoa tai perusteellisia tutkimuksia, lähetämme potilaamme KYS:aan tai Varkauden sairaalaan jatkotutkimuksiin.

Kun yrityksen työterveyshuoltosopimus on tyypiltään lakisääteinen, eikä siihen kuulu sairaanhoitoa, palveluntuottaja on Järviseudun Työterveys Oy